Alkuvuosina lehdet olivat hyvin kristillisiä. Lehtien tekstit sisälsivät kansanvalistusta ja moraaliopetuksia. Viinan kiroista ja vaaroista varoiteltiin toistuvasti. Joululehdissä perhe on kautta aikojen ollut keskeinen sisältö. Kertomukset köyhistä, kodittomista ja orvoista olivat yleisiä.

1900-luvun alussa ilmestyi useita erilaisia joululehtiä: uskonnollisia ja aatteellisia, taide- ja kulttuurijulkaisuja ja sanoma- ja aikakauslehtien erityisiä joulunumeroita.  Eri-ikäisille lapsille oli tarjolla useita lehtiä.  Myös pilalehtiä julkaistiin.

Joululehtiin kirjoittivat muun muassa vakiintuneiden, laajalevikkisten lehtien kirjoittajat kuten Anni Swan, Immi Hellén ja Maila Talvio sekä kuvittivat esimerkiksi Rudolf Koivu ja Martta Wendelin.

Joululehtien vakioaiheina ovat olleet jouluruokien ohjeet.  Etenkin sota-aikana ohjeiden anti oli tärkeätä, koska oli pulaa monista elintarvikkeista. Joululehdissä oli myös erilaisia käsityö- ja askarteluohjeita. Mainokset olivat olennainen osa joululehtiä.  Niiden asiasisältö ja kieliasu kuvastivat hyvin omaa aikaansa.

Maailmansotien välisenä aikana joululehtiä julkaistiin vielä runsaasti, mutta niiden kulta-aika alkoi olla ohi. Esimerkiksi kotiseutuyhdistykset ja uskonnolliset yhteisöt julkaisevat niitä nykyisin. Monilla aikakaus- ja sanomalehdillä on omat erilliset joulunumeronsa.