Joulupukin historiaa

 

Joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus, jonka nimestä  Sanctus Nicolaus johtuvat hahmon nimet monissa kielissä esim.englanninkielinen nimitys Santa Claus ja alankomaalainen Sinterklaas.

Hänen kotikaupunkinsa Myra,sijaitsi Anatolian,nykyisen  Turkin alueella.

Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten  suojelupyhimys.

Tarinan mukaan Pyhä Nikolaus kohdisti paljon huomiota lapsiin, jonka vuoksi häntä pidettiin lasten suojelijana. Hollannissa lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta. Tapa levisi hollantilaisten protestanttien mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa vuosisatojen kuluessa Nikolaoksen legendasta muodostui Santa-hahmo,Santa Claus. Nimensä Santa Claus sai hollannin Sinterklaas-nimestä, joka puolestaan polveutui Nikolauksesta.

 

Euroopassa puolestaan  Luther halusi korvata mielestään liian paavillistuneen Nikolauksen juhlan, ja kehitti jouluaatoksi Christkind-juhlan ( saks.Kristus-lapsi), jossa lahjat toi  Jeesus-lapsi eikä Nikolaos. Myöhemmin Keski-Euroopassa juhlan nimi muuttui muotoon Kriss Kringl.

Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Tavan levitessä maahan se yhdistyi suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa. Syntyi suomalainen joulupukki, joka perinteisesti pukeutui harmaaseen turkkiin. 

Santa Clausin nykyinen ulkoasu kehittyi Yhdysvalloissa, jossa Pyhä Nikolaus ja Kris Kringle (Criscringle) yhdistyivät ja syntyi Santa Claus-joulupukkihahmo.

Nykyisin Joulupukki kuvataan kilttinä, punanuttuisena, pyöreävatsaisena vanhana miehenä, jolla on suuri valkoinen parta. Pukin kotipaikkana pidetään kulttuurin mukaan  Korvatunturia.

 

Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin.Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät nuutinpäivänä entisaikaan taloissa kerjäämässä joulun tähteitä.

Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen shamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki .Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia. Hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.

 

Nykyisen suomalaisen jouluperinteen mukaan Joulupukki asuu Joulumuorin,tonttujen ja porojen kanssa Korvatunturilla  Suomen Lapissa.

Joulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat Joulupukin pajassa Korvatunturilla ja tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat kilttejä. Suomessa Pukki tulee taloon aattoiltana . Joulupukki sanoo yleensä tullessaan "Onkos täällä kilttejä lapsia?".  rta.  

Suomalainen joulupukki kulkee reellä maan pintaa pitkin toisin kuin amerikkalainen joulupukki, jonka pororeki osaa lentää. Suomessa joulupukki ei tule sisään savupiipusta vaan ovesta. Suomalainen joulupukki ei ole henkiolento eikä näkymätön vaan verta ja lihaa, ihmishahmo. 

Monien perheiden perinteeseen kuuluu, että lapset kirjoittavat Joulupukille kirjeitä. Lapsilla on tapana kirjoittaa lista toivomistaan lahjoista. Kirje annetaan usein vanhemmille perille toimitettavaksi. Lapsille joulupukki tuottaa jännitystä erityisesti lahjojen odotuksen vuoksi. Joulupukki onkin suuressa suosiossa lasten keskuudessa.

Joulupukkiin itseensä liittyy paljon erilaisia uskomuksia. Tärkeistä asioista, kuten Joulupukin iästä, kotipaikasta, kengännumerosta ja lempisuklaasta on käyty innokkaita väittelyjä kautta aikojen. Muistaapa Joulupukki kuulleensa jonkun epäilleen että ovatko ne hänen partasaksensa sittenkään ihan oikeasti hukassa! Maailman tunnetuin henkilö ei ilmiselvästi ole moksiskaan salaperäisyyden verhosta joka hänen ympärillään leijuu – päinvastoin!

 

 

Kaikkein kiireisin aika joulupukilla on vuoden lopussa, pimeimpänä aikana, jolloin koittaa joulu. Kaamoksen sininen valo ja lyhyt päivänvalo johdattavat joulun tunnelmaan.

Kuten ihmiset ympäri maailmaa tietävät - ja erityisesti lapset - Joulupukki asuu Suomen Lapissa. Joulupukin kotitunturin nimi on Korvatunturi. Nimi tulee siitä, että kun katsoo Korvatunturia vähän pidemmän etäisyyden päästä, sen kaksi tunturinhuippua näyttävän aivan kuin joku iso eläin istuisi siellä korvat pystyssä. Tontut sanovat, että juuri sen vuoksi Joulupukki kuulee kaikki maailman lapset, kun hänen kotitunturinsa on kuin isot korvat.

Mutta Korvatunturille on aika hankala matka, joka kulkee monen polun, joen, puron, pikkutunturin, kiven ja kannon kautta. Sen vuoksi siellä ei käy juurikaan vieraita. Toinen syy, miksi sinne ei oikein voi kutsuakaan vieraita, on se, että siellä tonttujen pajoissa ovat kaikki seuraavan joulun salaisuudet aivan näkösällä. Ja eihän niitä voi kurkistella ennen joulua. Tämän vuoksi Joulupukki on ratkaissut asian niin, että hän piipahtaa Napapiirillä, Joulupukin Pajakylässä olevassa kammarissaan joka päivä ja tapaa siellä vieraita ja matkalaisia, jotka tulevat sinne ympäri maailmaa ja sen kaikista kolkista.

 

Mistä tunnet Joulupukin?

 

Joulupukkihan on se valkopartainen ja punanuttuinen ukki, jolla on viisas katse, mutta veitikka silmäkulmassa. Talvella Joulupukki pukeutuu kotioloissa pellavapaitaan, punaiseen liiviin ja huopatöppösiin. Ulos menneessään hän vaihtaa töppöset lapikkaisiin ja vetää ylleen lämpimän päällystakin. Päässään hänellä on lähes poikkeuksetta punainen hiippalakki ja toinen asia mistä hän ei millään luovu, ovat villasukat. Juhliin Joulupukki sonnustautuu pitkään ja koreaan juhlatakkiin ja kampaa partansa erityisen huolellisesti. Parta on muuten yhtä pitkä kuin puolitoista nuorempaa tonttua, jos ette sattuneet sitä vielä tietämään.

Kesällä on mukava pukeutua kevyemmin ja niin Joulupukkikin tekee, villasukkia lukuun ottamatta. Hän pitää usein shortseja ja kukallista paitaa käydessään esimerkiksi ongella. Joulupukki pitää punaisesta, koska se on lämmin joulun väri ja tuo mieleen iloitsevien lasten punaiset posket. Joskus olet voinut nähdä Joulupukin myös hieman erilaisessa hahmossa. Hänellä on nimittäin paljon tilannetajua ja senpä vuoksi hän voikin toisinaan esiintyä myös erinäköisenä, ajasta ja paikasta riippuen. Joulupukin ulkonäkö riippuu myös siitä kuinka erilaiset ihmiset häntä katsovat. Hän on kuitenkin meidän kaikkien Joulupukki, ystävällinen ja ikiaikainen joulun lähettiläs.

 

Aika

 

Joulupukin aika on taika-aikaa. Se venyy ja kutistuu, limittyy ja lomittuu, ja siinä ehtii tehdä yhtä ja toista ja ottaa vielä nokoset. Usein ihmetellään, miten ihmeessä Joulupukki ehtii kiertää yhden päivän aikana kaikissa maailman paikoissa lahjoja jakamassa. Aikanaan Joulupukki pohdiskeli itsekin tätä ongelmaa: ”Niin hirmuinen määrä lapsia ja niin tavattoman vähän aikaa.” Hän kertoi pulmastaan ystävälleen Albertille. Albert mietiskeli hyvän aikaa, ja eräänä päivänä kun he tapasivat, hän sanoi: ”Kuulehan Joulupukki, luulenpa ratkaisseeni ongelmasi. Aika – se on suhteellista.”

 

Aikaero ja nopeus

 

Joulupukki poroineen ja tonttuineen käyttää aikavyöhykkeitä tehokkaasti hyväkseen viilettäessään jouluaattona mantereelta toiselle. Joulupukin ja hänen porojensa joutuisuutta on usein ihasteltu ja kummasteltu. Joulupukin mielestä asiassa ei ole mitään ihmettelemistä. Johtajaporo Petteri ja muut porot ovat vaan yksinkertaisesti niin nopeita ja joulun aikaan ne saavat erityisiä voimia salaisesta paikasta kerätystä superjäkälästä.

 

Arki

 

Joulupukin arki ei oikeastaan juurikaan erotu hänen juhlapäivistään, vaikka joskus arkena saattaakin olla sen verran tekemistä, että kolmannet tai neljännet päiväunet jäävät väliin. Jokaisena arkipäivänä pukilla on tapana pistäytyä Joulupukin kammarissa Napapiirillä, sillä siellä käy satoja ja tuhansia ihmisiä häntä tervehtimässä. Se on Joulupukille erityisen mieluista.

 

Harrastukset

 

Joulupukki käveleskelee mielellään Korvatunturin metsissä ja keskustelee luonnon ja eläinten kanssa. Lisäksi hän mietiskelee mielellään kaikenlaista maailman menoa aina kun aikaa sattuu olemaan, ja sitä hänellä yleensä on silloin kun tarvetta mietiskelyyn ilmaantuu.

Ikä

 

Joulupukki ei itsekään muista aivan tarkalleen omaa ikäänsä, mutta kerran hän koetti sitä laskea ja kuinka ollakaan, nukahti päästyään 364:n paikkeille. Kerrotaan, että Joulupukin ikä olisi käynyt ilmi hänen kauan sitten hankkimastaan poroajokortista, mutta nyt tuokin todiste on hävinnyt jonnekin maailman turuille. Eräs vanhimmista vanhin tonttu muistelee siinä lukeneen syntymäajan kohdalla ”hyvin kauan sitten”, mutta nythän asiaan on mahdoton saada varmuutta.

 

Kengät

 

Joulupukin mielikengät ovat kippurakärkiset lapikkaat, jotka käyvät hyvin hänen vanhanmallisiin suksiinsa.

 

Kielitaito

 

Joulupukki kuuntelee sujuvasti kaikkia maailman kieliä. Milloinkaan ei ole vielä tullut sellaista tilannetta eteen, että Joulupukki ja lapset eivät olisi ymmärtäneet toisiaan.

 

Kirjeet

 

Tontut auttavat Joulupukkia tuhansien maailmalta tulvivien kirjeiden käsittelyssä. Onneksi Joulu-pukilla on oma postikonttorinsa lukuisine tonttuineen ja siellä asia hoituu käden käänteessä.

 

Kulkuvälineet

 

Joulupukki kulkee erilaisiin paikkoihin, erilaisiin aikoihin. Siksipä hän valitsee kulkuneuvonsa yleensä vallitsevien sää- ja varsinkin lumiolosuhteitten mukaan. Grönlantiin ei voi mennä polkupyörällä, eikä Afrikkaan ajaa porolla. Onpa Joulupukin joskus nähty nousevan helikopteriinkin!

 

Lahjasäkki

 

Joulupukillahan on se kaikkien tuntema lahjasäkki, jossa hän kuljettaa lahjoja ympäri maailmaa. Säkki on aika suuri, varsinkin sisältä. Kerran tontut leikkivät Korvatunturilla piilosta ja säkkiin mahtui ainakin satayhdeksän tonttua piiloon. Ja oli siellä muutama lahjakin.

 

Lempijuoma ja -juoma

 

Poronmaito, jota Joulupukki nauttii joka aamu ison mukillisen. Arvellaan sillä olevan jotain tekemistä hänen pitkän ikänsäkin kanssa. Joulupukki pitää kaikenlaisesta hyvästä ruuasta kuten kalakeitosta, kaalilaatikosta, röstiperunoista ja räiskäleistä. Hänen erityisherkkuaan on kuitenkin Joulumuorin riisipuuro.

 

Parta

 

Se on kerran mitattu ja se on yhtä pitkä kuin puolitoista nuorempaa tonttua, jos eivät tontut sitten satu olemaan erityisen lyhyitä. Joulupukin parta on harmaahko ja aika kiharainen. Joulupukki hypistelee partaansa silloin kun hän mietiskelee jotain asiaa oikein syvällisesti.

Vaikka joskus tekisikin mieli vetää Joulupukkia parrasta, sitä ei pidä mennä tekemään, sillä se tekee kipeää. Talvella Joulupukki saattaa käyttää muhkeaa partaansa kaulaliinana. Hurjan kätevää!

 

Perhe ja sukulaiset

 

Koko maailma on Joulupukin perhettä!

 

Pituus

 

Joulupukki on pitempi kuin yksikään tontuista, mutta lyhyempi kuin Lapin vanhat kuuset.

 

Suhteellisuusteoria

 

Joulupukki on sitä mieltä, että suhteellisesti ottaen ihmisten suhteiden tulisi olla tulvillaan välittämistä, rakkautta ja lämpöä. Silloin kaikilla ihmisillä olisi hyvä olla.

 

Uskonnollisuus

 

Joulupukki suhtautuu kunnioittavasti eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin. Hänellä itsellään on hyvin persoonallinen tapa katsella elämää. Kaikkiin maailman uskontoihin ja elämänkatsomuksiin kuuluu lähimmäisen rakastaminen ja lähimmäisestä huolehtiminen ja tämä on Joulupukin mielestä erityisen tärkeää.

 

Vaatteet

 

Joulupukin vaatteet eivät olekaan aivan vähäpätöinen juttu, sillä hänhän pukeutuu joka päivä! Hän katsoo kaikista ensimmäiseksi minkälainen säätila ulkona vallitsee ja valitsee villasukkien värin ja paksuuden sen mukaan. Talvella Joulupukki pukeutuu lämpimästi, jottei palelisi. Kesällä voi sitten pukeutua kevyemmin. Joulupukin vaatteet ovat suurilta osin punaisia, sillä se on lämmin väri ja muistuttaa joulusta, lasten punaisista poskista ja Petteri Punakuonon nenästä. Kerran tontut yrittivät lainata Joulupukin nuttua, mutta tarvittiin melkein neljä tonttua ennen kuin nuttu saatiin kunnolla liikkeelle.