Suomen sanat joulu ja juhla ovat nuorempi ja vanhempi laina samasta muinaisskandinaavisesta kannasta. Pakanallista keskitalven juhlaa on siis vietetty näillä rannoilla jo ennen kuin joulu sai kristinuskon omaksumisen myötä nykyisen merkityksensä. Germaanit viettivät keskitalvenjuhlaa juuri siihen aikaan, kun pohjoisen Euroopan talvi oli pimeimmillään, päivät alkoivat jälleen pidentyä ja valo voittaa pimeyden. Etelässä kreikkalaiset ja roomalaiset omistivat tuon ajankohdan
(17.-24.12.) omien jumaliensa, Kronoksen ja Saturnuksen, kylvön ja maanviljelyn suojelijoiden, kunniaksi toimeenpannuille ilojuhlille syöminkeineen ja lahjoineen. Roomalaisten uusi vuosi alkoi aikaisemmin maaliskuun alusta, mutta vuodesta 153 eKr. vuosilaskun alku siirrettiin tammikuun 1. päivään (Kalendae Januariae). Kalendae-juhliin kuulunut hulluttelu levisi keisarikunnan kaikkiin osiin ja on jatkanut elämäänsä kiertuehuveina monien kansojen jouluperinteessä. Suomalaisten syksyinen sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhla kekri säilyi Savossa ja Karjalassa joulun rinnalla vielä pitkään 1800-luvulla.

1.11 Kekri. Köyri, kööri, keyri

Tarkoittaa haltijaa, pelättiä tai viimeiseksi jäänyttä. Sadonkorjuun, vuodenvaihteen ja vainajien juhla, pyhäinmiestenpäivä. Isäntien kutsuttava torpparit syömään. Alkaa puolentoista viikon jakoaika, aurinko- ja kuuvuoden erotus. Palvelijoiden vapaaviikko ja uuden talon etsintä.

2.11 Sielujenpäivä
Lämmitettävä pirtti mahdollisimman aikaisin.

10.11 Martti
Paistetaan makkaroita. Paastonnut tyttö voi nähdä unessa sulhasensa.

19.11 Liisa
Liukkaat kelit tietävät hyvää leipävuotta.

23.11 Klemetti

Lementin ilmat vallitsevat matinpäivään (24.2.) saakka.

25.11 Kaisa
Usein suojasää. Jouluna samanlainen sää.

26.11 Georgios
Syysjyrkinä kreikanuskoiset lämmittävät saunan ja valmistavat aterian vainajille.

 30.11 Antti
Talven ja joulukauden alku. Ensimmäiset rekikelit.

5.12 Selma
Vesi- ja räntäsateet tavallisia.

6.12 Nikolaus
Tämän päivän sää vallitsee koko kuukauden.

9.12 Anna
Yö pimeimmillään. Leivonnan ja oluen panon aika.

13.12 Lucia
Lutun yöstä lähtien kukko putoaa orrelta kolmesti vuorokaudessa koko loppuvuoden.

15.12 Heimo
Joulun (rastavan) paasto alkaa

21.12 Tuomas
Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulu alkaa ja miesväki lopettaa työnteon. Auringon pilkahduskin merkitsee poutaista kesää, sumuinen ilma kesähalloja.

24.12 Aatami ja Eeva
Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa.

25.12 Joulu
Päivä isännän puolelle eli pitenee jo kukonaskeleella. Tuuli ja sade ennustavat katovuotta, leuto joulu kylmää juhannusta ja pakkasjoulu lämmintä juhannusta. Jouluyön tähtitaivas on hyvän sieni- ja marjavuoden merkki. Tuleva puoliso näkyy keskiyöllä peilissä. Syötävä ja juotava tulevan vuoden onneksi ja jätettävä ruoka yöksi pöytään haltijoita ja vainajia varten. Nopealla paluulla joulukirkosta varmistetaan hyvä vuosi.

26.12 Tapani
Aamuvarhaisella naapurin sauna lämpiämään. Naista ei saa kohdata ensimmäiseksi. Opetetaan hevosia juoksemaan ja ajellaan kylillä hupailemassa.

27.12 Johannes Evankelista
Keskispyhä. Tanssitaan ja leikitään, joulumuorit kulkevat.

28.12 Viattomain lasten päivä
Vain pienet työt kuten kutominen sallittuja. Jos metsän puut ovat puhdistuneet lumesta, tulee hyvä vuosi.

29.12 Viides joulupäivä
Nuoret miehet kuljettavat talosta taloon riukua, johon on ripustettu äänekkäästi kolisevia esineitä ja juomankeruuastioita.

31.12 Sylvester
Kun ajaa partansa ja voitelee kenkänsä, näitä töitä ei tarvitse enää tehdä koko vuonna. Tietää rikastumista, kun kuuntelee naapurin oven takana ja kuulee puhuttavan rahasta.

1.1 Uudenvuodenpäivä
Yritettävä ehtiä ensimmäisenä kirjoittamaan uusi vuosiluku. Tinavaloksen varjoista katsotaan tulevia tapahtumia. Herätään mahdollisimman varhain, jotta oltaisiin pirteitä koko vuosi. Tammikuun ja juhannuksen sää nähtävissä. Usva merkitsee hallaa heinäkuussa ja pilvinen päivä hyvää tattivuotta. Jos riitelee, on riidan aihetta koko vuodeksi.

6.1 Loppiainen
Puolet talven lumesta satanut. Loppiaisena (vieristänä) vetehinen kertoo koko elämän avannolla kuuntelijalle. Selkäviikot eli härkäviikot alkavat.

13.1 Nuutti, Knut
Syödään viimeiset jouluruuat ja kierrellään oluttynnyreitä tyhjentämässä. Joulu päättyy.

Vanhoja perinteisiä joululeikkejä

Harakan ampuminen:

Toinen leikkijöistä on selällään lattialla ja kädet ovat pään takana kämmenpuoli ylöspäin. Jalat ovat myöskin ylhäällä. Sitten toinen astuu lattialla makaavan käsien päälle ja panee kätensä toisen jalkojen päälle. Sen jälkeen allaoleva heittää tämän kuperkeikkaa, jonka jälkeen osat vaihtuvat.

Paistisilla:

Joku kävi istumaan jakkaralle keskelle permantoa. Lakki painettiin hänen päähänsä niin syvälle, ettei hän nähnyt mitään. Annettiin sitten oljista kierretty palmikko käteen. Toiset hiipivät takaapäin ja nykivät sokkona istuvaa, joka yritti huitaista palmikolla. Kehen osui, joutui vuorollaan jakkaralle.

Musta penkki:

Joku pantiin muista erilleen penkille istumaan. Häntä osoitellen toinen kyseli vuoron perään jokaiselta:
- Mitä pahaa tuo mies on tehnyt, kun hänet on pantu mustaanpenkkiin?
Kukin yritti parhaan mukaansa keksiä sopivan ilkeyden. Kun kaikilta oli saatu vastaukset, syytetty määräsi sijaansa mustaanpenkkiin sen, joka oli häntä pahimmin soimannut.

Hiirisillä:

Käytiin istumaan permannolle piiriin. Yksi asettui keskelle "kissaksi". Verkkokerää nakeltiin piirissä toiselta toiselle, ja kissa tavoitteli tätä "hiirtä". Kenen kohdalta hiiri saatiin kiinni, joutui kissaksi.

Kalanjako:

Yksi mies istui kelkassa ja toiset miehet vetivät häntä kelkassa tupaan. Miehet olivat turkit nurin päällä ja heiniä turkin sisukset täynnä. Sitten heittivät kepin nenästä narunpätkiä. Ne narunpätkät olivat olevinaan kaloja. Kalat eivät sitten menneet tasan ja siitä tuli tappelu. Miehet ryntäsivät kaikki naisten nurkkaan ja kaatuilivat ja naurattivat naisia.

Lumisota:

Talven ja joulunkin leikkejä on myös lumisota. Kunnon lumisota saadaan tosin aikaan vain oikeanlaisella suojasäällä, sillä kovalla pakkasella lumipallojen pyörittely ei onnistu.

Kelkkamäki:

Kelkkamäki on yksi perinteisimmistä talvisista touhuista ja leikeistä. Tytöt ovat yhdistäneet huvin ja hyödyn, sillä he ovat kelkkamatkallaan hakeneet joulukuusenkin - ja onpa lahjojakin mukana yksi sylintäysi.

Lumiukko:

Talven ja joulunkin ajan leikeissä ovat mukana lumiukot. Lumiukko on ihmisen eli useinkin juuri pyöräkän ukon näköinen lumesta tehty ukko. Se koostuu tyypillisesti kolmesta lumipallosta, joista alin kuvaa jalkaosaa, keskimmäinen rintakehää ja ylin päätä. Monesti lumiukolle asetetaan napit, silmät ja suu pikkukivistä sekä nenä porkkanasta. Lumiukolle voidaan lisätä myös vaatteita, kuten kaulahuivi tai päähine. Mikään ei estä muotoilemasta lumesta myöskin lumiakkaa! Taikka lumilapsosia.