http://www.porokainuu.fi/kuva.php?kuva=kuvat/poromakaa_copy2.jpg&w=266

Suomalainen poro on kesytetty aikoinaan tunturipeurasta. Poro on pitkäraajainen ja nelivarpainen hirvieläin. Sen sorkkia kutsutaan koparoiksi. Poro on märehtijä, sillä on neljä mahaa. Molemmilla sukupuolilla on sarvet, jotka vaihtuvat vuosittain. Poro vaihtaa myös turkkinsa joka vuosi.

Poron koko vaihtelee poronhoitoalueen eri osissa. Pääsääntöisesti vaatimet ovat noin 60–100 kiloa painavia ja hirvaat sekä kuohitut härät 90–180 kiloa. Poro on suhteellisen pitkäikäinen, sillä vaatimet voivat elää jopa 18–20 vuotta. Hyviä vasoja ne tuottavat aina 9. vasomiskertaan saakka. Hirvaat voivat elää yli kymmenvuotiaaksi.

Poro kestää kesän jopa yli kolmenkymmenen plusasteen lämpötilan ja talven neljänkymmenen asteen pakkasen. Kesällä poron elämää vaikeuttaa kuumuuden lisäksi verta imevät hyönteiset. Porot kerääntyvätkin kesäkuumalla suuriin laumoihin ja pyrkivät siirtymään aukeille ja tuulisemmille alueille, kuten tuntureille, soille ja maanteille.
 

Poronhoito


Poronhoitovuosi ja poronhoitajan kalenteri alkavat kesäkuun ensimmäisestä päivästä ja päättyvät seuraavan kalenterivuoden toukokuun viimeiseen päivään.

Kesä

poronhoitovuoden alkaessa kesäkuussa ensimmäinen työ on porojen kokoaminen kesäaitaan ja keväällä syntyneiden vasojen merkitseminen työt alkavat juhannuksen tienoilla, jolloin hyönteiset eli räkkä ajavat porot suuriin laumoihin laumat eli tokat kerätään ja ajetaan kesämerkintäaitauksiin kesätokkien kerääminen tapahtuu metsäalueella pääasiassa jalkaisin vasoille laitetaan samat merkit korviin kuin sen emällä on vasanmerkintäaika kestää paliskunnasta riippuen kolmisen viikkoa.

Syksy

syksyllä ennen erotusten alkamista pidetään paliskunnissa syyskokoukset, joissa käsitellään muun muassa teurastussuunnitelmat ja päätetään erotusten alkaminen porot tulevat kiimaan lokakuulla, jolloin porohirvaat keräävät vaatimet rykimäparttioihin eli pieniin laumoihin nämä parttiot ohjataan erotusaitoihin, joissa erotukset tapahtuvat kokoaminen tapahtuu pääosin jalkaisin erotuksessa porot ajetaan pienissä erissä pienempään aitaukseen eli kirnuun, jossa teuraaksi menevät porot merkitään teuraspiltoilla ja otetaan erilleen elämään jäävistä teurasporot siirretään konttoreihin, elämään jäävät siitosporot luetaan eli tunnistetaan poron turkkiin viilletään näkyvät lukumerkit usein porot myös loislääkitään erotuksen yhteydessä osa urakoista, jotka ovat urosporoja toisella ikävuodellaan, ja vanhemmista hirvaista kuohitaan porohäriksi.

Talvi

poronhoitajien talvitöistä tärkeimpiä ovat porojen paimennus ja lisäruokinta paimentaminen tapahtuu moottorikelkan ja porokoiran avulla metsäalueella porojen paimentaminen on lähinnä porovahinkojen ehkäisemistä ja viljelysten vartiointia poroja joudutaan paikoin ruokkimaan talvella vaikeissa ja lumisissa olosuhteissa metsään tai kotiaitauksiin.

Kevät

kevään koittaessa päättyy poronhoitajan vuosi paliskunnan kevätkokoukseen, jossa kootaan teen vuoden taloudelliset asiat ja tapahtumat porojen vasonta tapahtuu keväällä, vapun ja kesäkuun 10. päivän välillä porovaadin vasoo tavallisesti yhden keskimäärin 5-7 kiloa painavan vasan poronvasan kasvukehitys on nopeaa ja syntymäpaino kaksinkertaistuu jo ensimmäisen kuukauden aikana vasa on syntymähetkellään täysin riippuvainen emänsä maidosta.

 

http://thumbs.dreamstime.com/thumb_296/1217964232R41L60.jpg

 

Petteri Punakuono

Petteri Punakuono on joulupukin kuuluisin poro.

Joulupukin muiden porojen nimet ovat Ailu, Suivakka, Mutsikki, Valkko, Tilkku, Sipsu, Täpy, Turpo, Pyry, Kipinä, Maskotti, Saukki ja Poku.

Petteri Punakuonon nenä valaisee illalla joulupukille tien.

Joulupukin kaikki porot ovat urosporoja ja ne painavat noin sata kiloa - niillä on voimia kuljettaa itse Joulupukkia ja monia lahjasäkkejä pitkienkin matkojen päähän.

Petteri punakuonon nimi on englanniksi Rudolph the Rednosed. Poron punainen nenä valaisee joulupukin porovaljakolle tietä halki pimeän maiseman.

Lentotaito

Joulupukin porot syövät joulunaikaan salaisesta paikasta kerättyä superjäkälää ja sen vaikutukset ovat hyvin voimakkaat. Joulupukki poroineen nähdään yleensä aattona kulkemassa maata pitkin, mutta kukaan ei voi vannoa mitä tapahtuu, kun silmä välttää.

Määrä

Joulupukilla on poroja vähän enemmän kuin Korvatunturilla on tonttuja.