Vuoden 1917 joulukuun alussa P. E. Svinhufvudin johtama senaatti toi eduskuntaan itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi 6.12.

Julistus meni läpi äänin 100 - 88. Sosialistit äänestivät sopimusta vastaan.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin kuuluvat perinteisesti Linnan itsenäisyyspäivän juhlat, ikkunoilla palavat kynttilät, paraati, Suomen liput ja Maamme-laulu.

	Itsenäisen valtion tunnusmerkki on lippu. Nykyisen lippulain mukaan Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lippu on joko kansallinen tai valtiolippu.
	Valtiolipussa ristin sakaroiden muodostamassa neliössä on Suomen vaakuna.

Vuodesta 1957 lähtien Helsingin Tähtitorninmäellä on joka vuosi itsenäisyyspäivän aamuna klo 9 järjestetty juhlallinen lipunnosto, jonka yhteydessä pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuuden järjestämä toimii  Suomalaisuuden liitto ,lipun nostaa partiolippukunta NMKY:n Katajaiset ja siellä esiintyvät muun muassa  Viipurin lauluveikot. Tilaisuus radioidaan suorana lähetyksenä.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus pidetään Helsingin tuomiokirkossa .Vuodesta 1998 jumalanpalvelus on ollut ekumeeninen ja siihen ovat osallistuneet useat kirkot. Juhlajumalanpalvelukseen osallistuu valtion ylin johto, kuten presidentit,valtioneuvosto,eduskunnan puhemiehet, valtion ylimmät virkamiehet sekä kansanedustajat – kirkon sivuparville ovat päässeet tavalliset seurakuntalaiset. Jumalanpalvelus on televisioitu.

Itsenäisyyspäivänä monet vierailevat sankarihaudoilla  muistamassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaan kynttilä ja kunnan reserviläiset  järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.

Itsenäisyyspäivänä järjestetään valtakunnallinen sotilaparaati ja joitain paikallisia paraateja. Itsenäisyyspäivänä ja Puolustusvoimanlippujuhlan päivänä  tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä  ja armeijan ylennyksiä.

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää klo 18–20. Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa, mutta useita teorioita on kuitenkin olemassa. Yhden teorian mukaan kynttilöiden poltto juontaa juurensa Ruotsin vallan ajoilta. Tuolloin kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaiden vieraillessa Suomessa. Tapa säilyi myös Venäjän vallan aikana ja tuolloin kynttilät paloivat tietysti tsaariperheen kunniaksi.

Illalla pidetään suuri juhlavastaanotto Presidentinlinnassa. Linnanjuhliin kutsutaan Suomen kuuluisimpia ihmisiä ja joukko tavallisia kansalaisia, joita presidentti on tavannut maakuntamatkoillaan. Juhlaväkeen kuuluvat perinteisesti hallitus,eduskunta,suurlähettiläitä,veteraaneja , urheilun, taiteen ja tieteen edustajia sekä muita tasavallan presidentin kutsumia vieraita. Linnanjuhlia seurataan laajasti  televisioista Suomen kodeissa. 2000-luvulla lisääntyvää huomiota ovat saaneet myös vieraiden pukuluomukset.

Edesmennyt helsinkiläinen  Veikko Hursti järjesti vuosien ajan itsenäisyyspäivänä lahjoitusten avulla vähävaraisille lounaan ja vaateapua. Veikko Hurstin kuoltua hänen poikansa  Heikki Hursti on jatkanut perinnettä