Himmeli
Himmeli tunnettiin aikaisemmin laajalti Euroopassa, Ruotsissa sen nimenä oli halmkrona tai oro, mikä viittaa himmelin tapaan liikkua edestakaisin. Tosin jouluhimmelillä tarkoitettiin paikoin Turunmaan saaristossa koko joulutuvan koristelua kattoon kiinnitettyine lakanoineen ja seinään kiinnitettyine silkkihuiveineen. Himmeli on talonpoikainen joulutapa eikä se kuulunut säätyläisperheiden jouluun. Himmeli voitiin tehdä paitsi oljista myös ruo´osta ja se saatettiin koristella esim. paperikukin tai paperihapsuin. 1950-luvulla oli muotia tehdä himmeli muovisista mehupilleistä.
Himmelin vastineita ovat olleet erilaiset katosta riippuvat jouluseppeleet ja joulukruunut, joita tunnetaan Länsi-Suomesta. Ne tehtiin usein havuista. Jouluseppeleet ovat sittemmin siirtyneet ovien koristeiksi.
Oljet
Todella vanhanaikaiseen jouluun olemme tottuneet liittämään jouluoljet, vaikka meistä tuskin yksikään lienee jouluoljilla istunut. Monet ovat halunneet nähdä jouluoljissa Jeesuksen syntymäpaikan, tallin edustajan. Olkien käyttö lattioilla on kuitenkin kristinuskoa vanhempi tapa. Alunperin oljet olivat oikeastaan maton korvike, yleinen lattianpeite niin kodeissa, palatseissa kuin kirkoissakin. Olavi Pyhän käydessä vuoden 1020 tienoilla isäpuolensa Sigurd Syrin luona lattialle sirotettiin olkia ja seinät peitettiin vaatteilla.
Olkien asemesta saatettiin käyttää myös kaislaa. Keskiajan lopulta on Böömistä tietoja kotien ja kirkkojen lattioille levitetyistä oljista. Tämä tapa oli yleinen koko Euroopassa, ja usein se oli käytännön sanelema toimenpide, kun ihmisiä oli paljon koolla ja maa- ja kivilattiat olivat kylmiä. Henrik VIII:n aikainen Espanjan Englannin lähettiläs paheksui englantilaisten tapaa levittää lattialle kaisloja, sillä aatelismiestenkään kodeista entisiä kaisloja ei korjattu pois maalattioilta ja näin lattioille muodostui todellinen törkykerros. Suomessa saatettiin 1700- ja 1800-luvulla sirottaa hienompien huoneiden lattioille pieniä kuusen- tai katajanhavuja. Tämä oli muistona vanhasta juhlatavasta sirottaa lattialle oksia ja kukkia. Mattojen yleistyttyä oljet ja havut katosivat lattioilta.
Olkien tuominen tupaan oli merkkinä jouluntulosta. Olkien heittämisestä kattoon katsottiin vuodentuloa. Jouluoljilla piti yleensä käyttäytyä siivosti, eikä niihin saanut sekoittua mitään työntekoon viittaavaa. Myös erotiikka jouluoljilla oli kiellettyä, sillä muuten viljaan tuli ohdakkeita. Siivot joululeikit olivat kuitenkin sallittuja. Jouluolkien jälkikäyttöönkin liittyi maagisia uskomuksia.
Olkipukki
Kommentit