Ensimmäiset joulukortit on  lähetetty Englannissa 1840-luvulla.
Postikorttikirjallisuus kertoo joulukortin syntyvuodeksi 1843, jolloin tunnetun Victoria ja Albert museon ensimmäinen johtaja Sir Henry Cole tilasi taitelija John Calcott Horsleylta joulutervehdykseksi kortin. Kortti painettiin kivipainossa, mutta väritettiin käsin. Kortista otettiin tuhannen kappaleen painos.

Joulukorttien edeltäjinä toimivat mm. englantilaisten sisäoppilaitosten oppilaiden kotiväelle kirjoittamat jouluaineet. Niitä kirjoitettiin erikseen leikatuille papereille. Toiset saattoivat tehdä myös piirrettyjä kortteja.

Ennen joulukorttien käyttöönottoa oli myös tapana lähettää ystäville ja sukulaisille kirjekuoressa käyntikortteja, joihin oli kirjoitettu joulutervehdyksen ohella runo.

Varhaisin Suomeen kirjekuoressa saapunut joulu- ja uudenvuoden tervehdyskortti lienee 1850-luvulta, kun säätyläisperheet lähettivät ensimmäisinä joulutervehdyksiä läheisilleen. 

Varhaisimmat Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, lähetetyt joulukortit oli suljettu kirjekuoriin, sillä niiden lähettäminen avoimena ei ollut luvallista.

Postikortti virallisena lähetyslajina otettiin Suomessa käyttöön syksyllä 1871 ja silloinkin oli aluksi kyse virallisista määrämuotoisista ns. ehiöpostikorteista. Postikortit saivat 1871 oman kirjeitä edullisemman taksan, mikä edesauttoi niiden yleistymistä. Valtaosa ensimmäisistä Suomessa käytetyistä joulukorteista oli painettu Saksassa tai Ruotsissa. Ylellisen kauniita olivat Amerikan serkkujen lähettämät kortit. Kultakoristeisina ja -kukkaisina ne olivat sota- ja pula-aikoina koko kylän ihmeteltävinä.

1800-luvun lopulla tuli mahdolliseksi lähettää postitse myös kuvallisia postikortteja. Useissa kokoelmissa, mm. Kansallismuseon joulukorttikokoelmassa, on kortteja, joiden pohjalta voidaan päätellä lähettämisen olleen yleistä jo 1880-luvulla. Uusi mahdollisuus näkyi tuntuvana korttien lähettämisen lisääntymisenä 1900-luvun alussa.
Ensimmäinen Postin laatima tilasto, jossa postikortti esiintyy omana tuotteenaan, on vuodelta 1882. Sen mukaan Suomessa lähetettiin tuolloin noin 200.000 postikorttia, joista joka toisen arvioidaan olleen joulukortti. Vuonna 1900 Suomessa lähetettiin noin 800.000 joulukorttia, mutta jo viisi vuotta myöhemmin lähes nelinkertainen määrä, 2,7 miljoonaa kappaletta.

Joulukorttien kuva-aiheet
Joulukorttien kuva-aiheiden kirjo on ollut ja on yhä moninainen. 1900-luvun alun kuuluisia joulukorttitaiteilijoitamme olivat Martta Wendelin ja Rudolf Koivu. Perinteisesti suosittuja aiheita ovat olleet talvi, lumiset maisemat ja lumiukot. Linnut, kukkaset ja onnea tuottavat symbolit, kuten nelilehtinen apila ja hevosen kenkä, ovat myös olleet yleisiä kuva-aiheita. Kuva-aiheita vertailtaessa joulupukki ja tontut menevät kuitenkin muiden edelle. Niiden osalta ruotsalaisen taitelija Jenny Nyströmin merkitys on ollut suuri. Häntä pidetään pohjoismaisen joulutontun luojana.

Uudella vuosituhannella sähköisten viestintävälineiden nopea käyttöönotto vaikuttaa myös korttien lähettämiseen. Kuvien lähettämisestä internetin välityksellä on 1990-luvulla tullut osa suomalaista jouluperinnettä samoin kuin mattimyöhästen tekstiviestit. Uudet tervehdystavat ovat ainakin toistaiseksi lisänneet kokonaistervehdysten määrää eivätkä ne ole uhanneet perinteisen painetun joulukortin asemaa. Suomessa lähetettiin vuonna 1960 runsaat 10 miljoonaa joulukorttia ja kymmenen vuotta myöhemmin yli 20 miljoonaa. 1990 oltiin jo 40 miljoonassa ja 50 miljoonan lähetetyn joulukortin raja ylitettiin ensimmäisen kerran 1995. Siitä lähtien 50 miljoonan raja on ylitetty vuosittain.