Joulukatujen historia
Kaupunkien ostoskatujen runsas joulukoristelu on nuori perinne ja liittyy ennen kaikkea kaupalliseen jouluun.
Joulukadut syntyivät Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan suurkaupungeissa valomainonnan kehittyessä 1920-luvulla.
Tavaratalojen julkisivuja alettiin koristella valtavin valaistuin kuvin ja koristelu levisi kokonaisille kaduille. Myös Tukholman Drottninggatanista tehtiin kimmeltävä joulukatu 1920-luvulla.
Joulun mallia Tukholmasta
Tukholmasta haettiin malli Helsingin ensimmäiseen joulukatuun, jonka Kluuvikadun kauppiaat kustansivat.
Muutamin värivaloin, kuusiköynnöksin ja seppelein koristettu katu avattiin 13.12.1930, jolloin vietettiin myös ensimmäistä ruotsalaiseen tyyliin toteutettua suurta julkista Lucia-juhlaa komeine paraateineen.
Seuraavina lamavuosina joulukatua ei tehty, mutta talouden taas kohentuessa jouluvalaistukseenkin oli varaa. Vuonna 1935 Heikinkatu (nykyisin Mannerheimintie Erottajalta Kiasmalle) koristeltiin sadoilla soihduilla, tervapadoilla ja valonheittäjillä.
Kluuvikatu koristeltiin joulukaduksi vielä vuosina 1937, jolloin kuusiköynnöksiä somistivat kellot, ja 1938, jolloin vuorossa olivat suuret lumitähdet.
Sotavuosina jouluvalaistusta ei voitu ajatellakaan, ja pimeys jatkui aina vuoteen 1949. Silloin säännöstely jo hellitti ja joulussa alkoi taas olla hieman sotaa edeltävän ajan runsautta.
Aleksanterinkadun kauppiaat halusivat korostaa aikojen muuttumista ylenpalttisella joulukoristelulla, ja niin kadun varrelle ripustettiin kolme kilometriä kuusiköynnöksiä ja 4 000 lamppua. Möllöttipä liikkeiden näyteikkunoissa vielä 4 000 joulupukkiakin!
Muidenkaan katujen kauppiaat eivät jääneet näppejään nuolemaan, sillä parissa viikossa Helsinkiin ilmestyi kerrassaan kuusi joulukatua.
Kommentit