Joulun odotus lähti virallisesti käyntiin Rovaniemellä 26. marraskuuta, jolloin Joulupukin kotikaupunki juhli perinteistä Joulunavaustaan. Juhlahumun keskipisteenä tänä vuonna on Joulupukin Pajakylä Napapiirillä.

Ostin ihania mehiläisvahasta tehtyjä tuohuksia sekä pienen tuohuspidikkeen.

Osan kääräisin kauniiseen vanhanajan paperiin nippuun ja siihen rusettinauha.

Osan polttelen tuohuskynttelikössä ja osa on vaan koristeena kukkaruukussa,ikäänkuin sisustutavarana.

26.11.2011 Rovaniemen Joulunavaus
  
Klo 16-17  Joulupukin Pajakylässä, Napapiirillä

Tule avaamaan joulunaikaa yhdessä Joulupukin  kanssa.

Rovaniemi on joulupukin kotikaupunki ja jouluinen ympäri vuoden. 
Vuoden kohokohta koittaa kuitenkin marraskuun lopulla, jolloin joulukausi 
vataan virallisesti tämän Rovaniemen kuuluisimman asukkaan toimesta. 
Mukana juhlahumussa ovat myös lukuisat tontut, kaupungin asukkaat 
sekä joulun taikaa etsivät matkailijat.         

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että myös tontut käyvät koulua?
Korvatunturilla ei ole vielä alkanut joululoma, vaikka joulu jo lähestyy.

Tanssiteatteri Rimpparemmi tuottaa Rovaniemen Joulunavaukseen     tanssiteatteriesityksen, jossa kurkistetaan koululaistonttujen elämään.  Tonttulapset ovat vilkkaita veijareita ja toisinaan he saavat aikaiseksi riehakasta menoa luokassa. Onneksi tontuilla on kärsivällinen opettaja, joka opettaa tonttuja olemaan kilttejä. Ennen kuin Joulupukki tulee tervehtimään kaikkia, on tonttujen suoritettava yhdessä muiden lasten kanssa kiltteyskoe.

Sat 26.11. at 16 The Opening of the Christmas Season in Rovaniemi
Santa Claus Village, Arctic Circle

Nappasin lauantai aamuna tontun vangiksi :)

Suureen häkkiin.

Laitoin kyllä tontulle valot, jottei aivan pimeässä oloansa vallan pelokkaaksi tuntisi.

Marraskuun alussa ensimmäiset jouluvalot ilmestyivät kotiimme antamaan valoa.

Tässä muutamia asetelmia.

Joulukonsertti avaa oven jouluun

Perinteiset joulukonsertit virittävät kuulijoiden mielet joulun odotukseen.

Kun suomalaiset hiljentyvät joulun viettoon, keskeinen osa juhlaa on joulumusiikki. Joululauluissa perinteisyys ja hartaus ovat voimissaan nykyaikanakin, vaikkei suomalainen joulumusiikki ole erityisen julistavaa.

Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen

Rajaton: joulu

Juha Tapio - Heinillä härkien

Tarja Turunen - Ave Maria

Jari Sillanpää - Jouluyö, juhlayö

Anna Eriksson - Sylvian joululaulu

Ortodoksinen joulu saattaa tuntua erilaiselta sen vuoksi, että sitä vietetään jossain päin maailmaa eri aikoina kuin Suomessa esimerkiksi Venäjällä.

Joulua kuten myös pääsiäistä vietetään monessa ortodoksisessa maassa ns.juliaanisen kalenterin mukaan ja silloin joulu on 7.1. eli 13 päivää myöhemmin kuin normaalin, Suomessa käytössämme olevan kalenterin mukaan.

Siellä missä joulua tai muita kirkollisia juhlapäiviä vietetään uuden eli  gregoaanisen kalenterin tai ns. korjatun juliaanisen kalenterin mukaan, joulua vietetään aina joulukuun 25. päivä, aivan kuten Suomessakin.

Alkukirkon joulu

Alkukirkko vietti Kristuksen syntymän muistoa yhdessä Herran kasteen juhlan eli teofanian kanssa 6. tammikuuta ja vasta 300-luvun lopulla joulua alettiin viettää Konstantinopolissa, silloisessa ortodoksisuuden keskuspaikassa 25.12. On erilaisia ”koulukuntia” siitä, milloin Kristus oikeasti syntyi.

Erään teorian mukaan kristinuskon omaksunut Rooman keisari halusi kristillistää pakanallisen voittamattoman auringon juhlan, jota vietettiin heti talvipäivän seisauksen jälkeen. Siksi joulu siirrettiin omaksi juhlakseen nykyiselle paikalleen, eroon teofaniasta.

Joulun juhlapäivät

Jouluun kuuluu ortodokseilla kaksi muutakin juhlapäivää joulupäivän (25.12.) lisäksi: toinen ja kolmas joulupäivä. Toinen joulupäivä, 26.12. on omistettu kaikkein pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle, Neitsyt Marialle ja sitä nimitetään myös  Jumalsynnyttäjän synaksiksi ja kolmas joulupäivä (27.12.) on omistettu ensimmäiselle kristillisen kirkon marttyyrille, pyhälle diakoni Stefanokselle (suom. Tapanille). Kolmas joulupäivä on siis suomeksi ”Tapaninpäivä”, Stefanoksen päivä.

Joulun erilaisia perinteitä ja tapoja

Suomessa ortodoksiseen joulun viettoon on tullut paljon elementtejä valtakirkosta, luterilaisuudesta. Useimmat ortodoksit elävät ns. seka-avioliittoperheissä, joissa toinen vanhemmista on luterilainen ja toinen ortodoksi. Siksi tavat ovat sekoittuneet ja joskus myös on käynyt niin, että ortodoksiset tavat ovat unohtuneet tai jääneet valtakulttuurin alle. Samalla on muistettava, että yleinen maallistuminen on kohdannut myös ortodokseja ja silloin uskonnollisilla tavoilla ja merkityksillä on enää symbolinen arvo ja niitä ei edes usein noudateta.

Venäjällä on jälleen noussut arvoonsa joulun juhliminen kristillisenä juhlapäivänä. Aikaisemmin, Neuvostoliiton aikoihin, vuoden vaihteen jälkeen juhlittiin uutta vuotta Pakkasukon, Ded Moroz'in - aikanaan Pietari Suuren lanseeraaman länsimaisen joulupukin, myöhemmin eräänlaisen neuvostoliittolaisen joulupukin korvikkeen johdolla ja yritettiin laittaa joulu ja kristilliset arvot syrjään. Kommunismin romahdettua ja yhteiskuntajärjestyksen muututtua, joulu on saanut hieman uutta kristillistä sisältöä ja sitä on viime aikoina tuotu esille korostuneesti juuri juhlana, jota vietetään oman, venäläisen, juliaanisen, vanhan kalenterin mukaan ja näin on haluttu tämänkin asian avulla korostaa Venäjän kirkon (omasta mielestään) ylivertaista asemaa ortodoksisessa maailmassa.

Joulupaasto

Yksi tällainen usein noudattamatta jätetty ortodoksinen tapa on joulupaasto. Vaikka paastoa noudatettaisiinkin jonkun aikaa, niin lopussa saatetaan ”sortua” vääriin tapoihin paaston vietossa.

Ortodoksisessa kirkossa joulua edeltää siis 40 päivän joulupaasto, joka loppuu vasta jouluateriaan, joka syödään vasta 25.12. joulupäivän liturgian jälkeen - siis ei jo jouluaattona 24.12. - kuten melko usein ortodoksisissa perheissäkin tapahtuu. Tosin jotkut ajattelevat, että kirkollinen vuorokausi vaihtuu illalla ehtoopalveluksen jälkeen ja näin ollen paastonkin voisi lopettaa myöhään aattoiltana.

Tapojen muuttumiseen tai noudattamatta jättämiseen vaikuttavat sekä ympäröivät erilaiset tavat kuin myös maallistuminen.

Joululahjat

Lahjojen antamisessa on erilaisia tapoja. Niitä annetaan jouluaattona, mutta myös varsinaisena juhlapäivänä, joulupäivänä.

Lahjat ovat kuvainnollisesti Kristuksen syntymäpäivälahjoja ja ne kuvaavat samoja lahjoja, joita Kristus sai itämaan tietäjiltä: kultaa Kuninkaalle, suitsuketta Jumalalle ja mirhaa Kuolemattomalle.

Joulupukki ei varsinaisesti ole ortodoksinen tapa, vaan se on tullut mukaan muista perinteistä.

Vainajien muistaminen

Luterilaisuudesta on ortodokseille siirtynyt myös tapa käydä jouluna omaisten haudoilla. Ortodoksisessa kirkossa vainajia muistellaan huomattavasti useammin kuin luterilaisessa kirkossa, kaikissa liturgioissa ja vielä tiettyinä yleisinä vainajien muistelupäivinä tai yksityisissä muistopalveluksissa.

Ortodoksi käy usein sytyttämässä kirkossa liturgiassa tai muussakin palveluksessa  tuohuksen kirkon muistelupöydälle. Näin siis vainajien muistelu on oleelinen osa ortodoksisuutta, eikä siis vain jouluna tai suurina pyhäpäivinä tapahtuvaa muistamista.

Joulutervehdys

Ortodoksit tervehtivät tosiaan joulunaikaan omalla joulutervehdyksellää: "Kristus syntyy! - Kiittäkää!" Se voidaan esittää myös vuorotervehdyksenä niin, että toinen sanoo toiselle ensimmäisen osan, johon toinen vastaa toisella osalla.

Kirkossa ehtoollisen jälkeen ortodoksit tervehtivät jouluaikana toisiaan tuolla samalla tervehdyksellä. Tervehdys on aina nykyisessä, nyt tapahtuvassa aikamuodossa, preesensissä, sillä Kristuksen syntymä eletään ja koetaan todeksi ja uudestaan joka vuosi. Tämä sama tervehdys on myös kirjeissä ja joulukorteissa, joita ortodoksit lähettävät.

Jouluna luetaan kirkossa tai kotona Raamatusta Luuk.2:1-20 "Siihen aikaan antoi keisari Augustus..." Kirkossa liturginen väri on valkoinen tai kulta. Palveluksia toimitetaan aattona ja joulupäivinä. Joulu on siis täynnä jumalanpalveluksia ja iloa Kristuksen syntymästä.

Slaaviminen

Papit vierailevat joulun juhlaaikaan kodeissa toimittamassa joulunajan rukoushetkipalveluksia eli slaavimassa, kuten vanha karjalainen sanonta kuuluu. Sana slava tulee kirkkoslaavista, jossa se tarkoittaa kunniaa. Vierailun yhteyteen kuuluu tavallisesti jouluateria.

Ortodoksien jouluaika kestää uuden vuoden aattoon eli 31.12. asti, jolloin on joulun eli Kristuksen syntymän päätösjuhla.

Yksi suurista juhlista

Joulu on yksi ortodoksien 12 suuresta juhlasta ja sille on myös oma ikoninsa. Jouluikonissa on kuvattu Kristuksen syntymä luolassa, ei siis tallissa, vaan luolassa. Luola on kuvainnollisesti synnin pimentämä maailma, johon Valo syntyy ja jossa loistaa totuuden ja vanhurskauden Aurinko. Samalla luolalla symbolisoidaan tulevaa Kristuksen hautaluolaa, pääsiäisen tapahtumia.

Luolaan on usein kuvattu myös eläimiä, aasi ja härkä. Niitä ei mainita evankeliumeissa, mutta niille on annettu profetiaalinen merkitys. Jesajan kirjassa sanotaan:"Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua." (Jes.1:3). 

Jouluikonin symboliikkaa

Kristus-lapsi on kuvattu seimeen kapaloituna. Kapalot symbolisoivat samalla Kristuksen käärinliinoja kuoleman ja ylösnousemuksen yhteydessä.

Seimi sen sijaan kuvaa sitä hengellistä ateriapöytää, jolta Kristus (Kristuksen ruumis ja veri) tarjotaan aina uudestaan ja uudestaan uskoville kristityille ehtoollisen yhteydessä,eukaristiassa.

Ikonissa  esitetty Jumalansynnyttäjä, Neitsyt Maria symbolisoi uutta Eevaa. Ikonissa korostetaan Marian merkitystä kuvaamalla hänet luolan edustalle lepäämään punaiselle alustalle.

Ikonissa on paljon muutakin symboliikkaa: taivas puolikaarena yläosassa, tähti kuvaamaan Jumalan läsnäoloa ja merkkinä Kristuksen syntymästä, enkelit ylistäjinä ja sanoman tuojina, paimenet eli Israelin kansan symboliset edustajat vastaanottamassa ilosanomaa, tietäjät Nuubian ja Arabian kuningas Melhior, Saaban kuningas Baltasar ja Tarsiin kuningas Kaspar edustavat pakanakansoja, sillä sanoma Kristuksen syntymästä kuuluu kaikille kansoille.

Ikoniin on kuvattu usein vielä Joosef, jolle vanha mies eli kiusaaja tarjoaa katkennutta sauvaa, joka taas kuvaa pahan toimintaa, valhetta, että syntynyt lapsi ei olisikaan Jumalasta. Joskus jouluikoniin on kuvattu myös Kristus-lapsen peseminen, jonka toimittivat apogryfievankeliumien mukaan Salome ja Zelomi ja joka kuvaa Jumalan nöyrtymistä ja alentumista ihmisyyteen.

Jouluikonissa on siis eri tavoin kuvattu kaikki joulun tapahtumat ja se kuvaa Jumalan lihaksi tulemista, jossa koko luomakunta saa uuden merkityksen.

Yritykset, yhteisöt, koulut, kaveriporukat ym kokevat pikkujoulut juhlana, jolloin mieli on iloinen, tarjoilu jouluaiheinen ja kaikkien mukanaolo tärkeä. Pikkujoulut on hyvä syy koota porukka yhteen ja juhlia syyskauden päättymistä.

Kotien pikkujoulujen ajatellaan olevan perua tavasta, jonka mukaan Tuomaan päivänä 21.12. sai alkaa maistella itse pantua olutta. Ruotsissa Tuomaan päivän iltaa kutsuttiin pikkujouluksi. Myöhemmin ruotsalainen perinne vaihtui Lucia-juhlaan, joka edelleen muistuttaa suomalaista pikkujoulua. Jouluinen maustejuoma, glögi, on sekin saapunut meille naapurista.

Jo 1800-luvun lopulla adventtia kutsuttiin silloin tällöin pikkujouluksi. Adventin aikaan vietetyistä ylioppilasosakuntien "syyskauden viimeisistä iltamista" muotoutui hiljalleen pikkujoulu. Ennen toista maailmansotaa puhuttiin myös puurojuhlasta, jossa nimen mukaisesti syötiin joulupuuroa ja kuunneltiin puuropuheita. Joka mantelin löysi, oli pikaisesti menevä naimisiin.

Nykyisenlaisille pikkujouluille tasasivat tietä koulujen kuusijuhlat ja yliopistojen syyslukukauden varsin riehakkaatkin päättäjäiset. Yhdistyksiin ja urheiluseuroihin tapa juurtui itsenäisyyden ensivuosina, ja seuraavina vuosikymmeninä pikkujoulut levisivät myös työpaikkojen juhlaksi.

Päiväkotien ja koulujen juhlat vielä varsinaista joulua: herttaista tunnelmaa, laulua,leikkejä ja pieniä lahjoja.

 

  

Ryyppyjuhlan maineen pikkujoulu sai kultaisella 60-luvulla. Sananlasku "Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten" on tiettävästi tuolta ajalta.

 

Ohjelmaa aikuisten pikkujouluihin :

Valitaan muutama mies ja yhtä monta naista. Miehet istumaan, naiset seisomaan tuolin taakse. Miehille annetaan sukkapuikot (2) ja lankaa, nainen miehen taakse neuvomaan kuinka kudotaan. Nainen ei saa koskea kutimeen. Hauskaa. Joskus löytyy joku joka osaa kutoa. Voittaja on tietysti pari joka saa eniten kudottua.

Järjestetään juhlaväki kahteen jonoon, mielellään vuorotellen mies-nainen-mies-nainen. Jonon ensimmäisille annetaan appelsiini leuan ja rintakehän väliin. Hedelmä tulee kuljettaa jonon viimeiselle käsiä käyttämättä. Leuka-rintakehä- ja polviotteet ovat suosittuja!

Valitaan kaksi miestä ja kaksi naista (huumorintajuisia) ja molemmille mies-nais-pareille annetaan pussilakanat. Parien tulee mennä pussilakanan sisään ja vaihtaa siellä vaatteet keskenään (sovitaan ennalta missä vaatekappaleessa kulkee raja...). Yleisöllä on hauskaa, sillä merkillisesti pussilakanan sisällä olevat ovat kuin vaatehuoneessa, eivätkä ajattele että joka kommentti kuuluu ulkopuolelle...

Pyykkipojat kadoksissa. Yleisöstä valitaan 2-4 miestä ja naista tai leikkiin voi tulla myös halukkaat. Tässä leikissä on monta tapaa ideoida, mutta periaate on tämä: Peitetään silmät vaikkapa ensin miehiltä ja laitetaan 10 pyykkipoikaa vastaparin, eli tässä tapauksessa naisen vaatteisiin ympäri kehoa ja kaikki aloittavat yhtä aikaa etsimään pyykkipoikia silmät sidottuina naisen vaatteista ja sama sitten toisin päin. Yleisöllä on taatusti hauskaa eikä siinä jää totiseksi kilpailijatkaan.

Myös miesten missikisat on todellinen menestys. Meikkaukseen, pukeutumiseen, koruihin ym. satsataan niin, että kun missit tulevat numerolappuineen esittäytymään,kaikilla on taatusti hauskaa.
Voittajaa äänestetään ja voittaja saa kruunun ja tiaran  (esim. tiimarista muutamalla eurolla).

Ehdottomasti hauskinta aikuisten pikkujouluissa on Joulupukin saapuminen. Kerrankin on aikuisella lupa olla lapsenmielinen ja hihkua innosta saadessaan pienen lahjan.

Työpaikan pikkujouluun saa tiernapojista mojovan version. Sanoja muutellaan työpaikan henkilöihin sopivaksi; päällikön täytyy tietenkin olla Herodes, meillä oli ylettömän hauskaa kun päällikkö julisti: "En minä ole mikään styranki".

 

Ravintoloissa on juhlittu pikkujouluja jo marraskuun alkupäivistä saakka, mutta virallisesti pikkujoulukausi avataan marraskuun 28. päivä, joka on ensimmäinen adventtisunnuntai. 

 

 

Oi Jouluyö

Oi jouluyö, oi autuas sä hetki,
kun ihmiseksi sai Herra taivahan
Synteimme tähden henkensä hän antoi
ja kärsi ristinkuoleman
Jo toivon säde hohtavainen loistaa
nyt yllä maan ja merten aavojen  
Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten 
Jo kirvonneet on syntiemme kahleet,
on taivas auennut lapsille maan
Orjuus on poissa, veljesvaino päättyi,
siis Luojan kiitosta laulamme vaan
Toi rauhan meille Herra taivahasta
ja puolestamme astui kuolemaan 
Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten

Betlehem,pieni kapunki

Betlehem,pieni kaupunki
sun näämme uinuvan,
ja hiljaisten yön tähtien
ohitse matkaavan.
Vaan kaduillasi loistaa
viel valo ikuinen.
Kas toivo maan taas uudestaan
käy tänne etsien.

Nyt syntyi Kristuslapsonen
yhdistäin taivaan, maan,
ja kätkyen käy vierehen
enkelit valvomaan.
Pian aamutähdet kiittää
syntymää Kuninkaan,
ja laulullaan ne toivottaa
myös rauhaa päälle maan.

Niin hiljaa meille antoi
Hän lahjan ihmeisen,
ja sydämeen toi avoimeen
taivaisen kirkkauden.
Ei saapumist Herran
voi ehkä kuullakaan,
vaan vieläkin Hän sieluihin
käy usein asumaan.

Ihmeissään näki tietäjät:
maan yllä tähti loisti,
ja halki yön taa tähtivyön
enkelten äänet toisti:
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna nimelleen!

Niin lähtivät nuo tietäjät
etsimään pientä lasta.
Löys Kuninkaan he taivaan, maan
seimestä nukkumassa.
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna nimelleen!

Nyt kautta maan näin toistetaan
taas vanhaa kertomusta,
ja koko maa jo laulaa saa
enkelten julistusta:
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna nimelleen!

Viel valaisee ja säteilee
tuo tähto maailmaamme,
ja himmene ei ennen se,
kun kaikki rauhan saamme.
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna nimelleen!

Jossain on kai vielä joulu

Jossain (3x)

Jossain sataa valkeaa lunta
Jossain, ja on kaikki kuin unta
Jossain koko aurinkokunta
Uuden toivon saa

Kuinka kaukana lensinkään
Sua kaivaten
En muistanut ensinkään
On taas se vuodenaika
Joulun taika

Jossain pilvien päällä
Jossain, yhä paikka on täällä
Jossain, se on kauniilla säällä
Paikka, jonne löytää voisin

Jossain, siellä tähdet voi loistaa
Jossain, tuikkeet silmät kun toistaa
Jossain valo synkkyyden poistaa
Kun on jouluyö

Kuinka kaukana lensinkään
Sua kaivaten
En muistanut ensinkään
On taas se vuodenaika

Jossain jos joulu on vielä
Jossain, me kai kohtaamme siellä
Jossain, sä tahdothan vielä
Kanssain viettää joulun kahden

Jossain valon tuikkivan nähtiin
Jossain, sitä kohti kun lähdin
Jossain, ja kaukaisiin tähtiin
Silloin suunnistin

Kuinka kaukana lensinkään
Sua kaivaten
En muistanut ensinkään
On taas se vuodenaika

On jouluntaikaa
Jossain (3x)

Jossain, talviöiset, huurteiset pellot
Jossain, joululaulut, kultaiset kellot
Jossain, lastensoitto, huilut ja sellot
Jossain on kai vielä joulu

Jossain, jouluyö on ihmeiden aikaa
Jossain, kynttilöissä jouluista taikaa
Jossain, joululaulut pirteistä kaikaa
JOssain on kai vielä joulu

Jossain sataa valkeaa lunta
Jossain, ja on kaikki kuin unta
Jossain, koko aurinkokunta
Jossain on kai vielä joulu

 Nisse polkka

On villiä melskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen,
on korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten.
Ja tähtöset tuikkivat lyhtyinä kilpaa noin hangella loistaen,
kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntaa, arvannet kai sen.

Kas, nythän on joulu, ja nythän on joulu, ja nythän on joulu taas ja
metsän pikkuväki juhlii, kun on rauha maas.

Ja valmiina riihellä tonttujen keittämä joulupuuro on,
ja kaikki saapuu piiloistansa joulun viettohon.
Hupsis tupsis huppeli rupsis, ne piirissä pyörivät, puppeli jupsis.
Puuroa täynnä on saavit ja kiulut, tanssihin tahtia antaa viulut.
Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!

Musti ja Mirri ja pikkuinen Pirri on riihelle saapuneet,
ja Pupulan kiltit ja pienoiset piltit on leikin jättäneet.
Nuo tähtien lyhdyt ne paikalle kutsuvat polkua valaisten;
on Nallekin noussut maistamaan nyt puuroa tonttujen.
Nyt läävästä saapuvat Nisset ja Nassut apilan lehti suus,
on hiirellä lapsia mukanansa kaksikymmentäkuus.
Voisilmässä puuron ne itseään peilaa ja viiksiä vääntelee,
ja varpusrouvat tyytyväiset oksilla ääntelee.

Hupsis tupsis, Nisset ja Nassut, nyt polkassa nousevat käpälät ja tassut.
Musti ja Mirri ja Pupu sekä Nalle, pienet on vaarassa jäädä alle.
Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!

Tule joulu kultainen

Juhla vanhain perinteiden
saapuu talven hämärään
hyvän tahdon odotuksen
nostaa mieleen lämpimään

sadunlailla taaskin kuvat
mieliin nousee vanhan maan
aasit, lampaat,härkäin tuvat
herää eloon uudestaan

vaikka onkin kaukainen
satain vuotten takainen
silti aina läheinen
tule joulu kultainen

joulun valon sydämiimme
tuonkoon lailla tähden sen
tarun, josta muistelmiimme
saamme joulun ikuisen

vaikka onkin kaukainen
satain vuotten takainen
silti aina läheinen
tule joulu kultainen

jälleen tähden opastuksin
tietäjät saa seimen luo
miehet vanhat kumarruksin
lahjat lapsoselle tuo

joka joulu muistot palaa
samaan vanhaan tarinaan
uudet polvet hengen valaa
perinteeseen jatkuvaan

vaikka onkin kaukainen
satain vuotten takainen
silti aina läheinen
tule joulu kultainen

silti aina läheinen
tule joulu kultainen